Kuinka paljon talousarviossa osoitetaan määrärahoja kestävän kehityksen edistämiseen ja etenkin hiilineutraalin ja resurssiviisaan Suomen tukemiseen? Talousarvion uusi osio pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen.
Ilmastonmuutos tuntuu olleen kaikkien huulilla viime vuoden aikana, etenkin hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaistua raporttinsa ilmaston 1,5 asteen lämpenemisen vaikutuksista ja lämpötilan nousun rajoittamisen edellyttämistä toimista. Aihe on ajatuksissamme hyvästä syystä, sillä ilmastonmuutos on epäilemättä aikamme merkittävimpiä haasteita.
Agenda 2030:n toteuttaminen Suomessa
YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 hyväksyttiin vuonna 2015, ja Suomen hallitus linjasi erillisessä selonteossaan keväällä 2017 ohjelmaa koskevan toteutussuunnitelmansa. Toteutuksessa on kaksi painopistealuetta: 1) hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi sekä 2) yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi.
Myös valtiovarainministeriössä olemme nähneet ympäristökysymysten nousevan keskiöön eri alueilla, kuten rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä. Verotuksessa ympäristönäkökulmat ovat olleet toki jo pitkään valtavirtaa. Nyt kestävä kehitys tuodaan osaksi talousarviota täysin uutena elementtinä havainnollistamaan, miten veronmaksajien rahoja käytetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.
Jokaisen vuoden 2019 talousarvion pääluokan alla annetaan tietoa kyseisten määrärahojen ja kestävän kehityksen välisestä yhteydestä. Nämä perustelut koskevat Suomen molempia painopistealueita.
Vuoden 2019 talousarvioesitys sisältää erillisen uuden osion, joka keskittyy hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopistealueeseen. Analyysissa tarkastellaan sitä, mitkä määrärahat edistävät tämän painopistealueen tavoitteita. Käsittelyyn on myös sisällytetty laadullinen arviointi niistä julkisen rahoituksen elementeistä, jotka aikaisempien tutkimusten perusteella ovat haitallisia ympäristölle. Tämän lisäksi ehdotuksessa käsitellään veroja, joilla on merkitystä hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen kannalta, sekä näihin vuoden 2019 talousarvioesityksessä ehdotettuja muutoksia. Näihin veroihin kuuluvat energiavero, ajoneuvovero, autovero, tiettyjen juomapakkausten valmistevero ja jätevero.
Kohti kestävämpää talousarviota
Edistystä hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopistealueella tuetaan noin 1,7 miljardilla eurolla vuoden 2019 talousarvioesityksessä, jossa kokonaismenot ovat 55 miljardia euroa. Suurin toimenpidepaketti liittyy energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen ja biotalouden ja puhtaan teknologian ratkaisujen luomiseen. Aikaisempien tutkimusten perusteella vuoden 2019 talousarvioesityksessä arvioidaan olevan noin 3,5 miljardia euroa ympäristölle haitallisia tukia. Tämä havainnollistaa hyvin kohdistuspäätösten haastavuutta, sillä niissä on otettava huomioon myös mahdollisesti ristiriitaisia politiikkatavoitteita, kuten ruoan tuotanto, aluetalous sekä työllisyys ja kasvu.
Vuoden 2019 talousarvioesitys sisältää lukuisia veromuutoksia, joiden voidaan nähdä tukevan hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopistealueen tavoitteita. Nämä koskevat lähinnä energiaveroja ja sisältävät yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon päästöjen lisärajoittamisen sekä turpeen verotuksen kiristämisen.
Talousarvioesityksen kestävän kehityksen osioon lisätyt asiat eivät itsessään muuta politiikkaa. Ne kuitenkin osoittavat, mitä budjetin osia voidaan käyttää apuna vihreämmän ja kestävämmän verotuksen ja resurssien kohdistamisen saavuttamisessa. Valtiovarainministeriön tavoitteena on varmistaa vakaa perusta tulevien sukupolvien taloudelliselle menestykselle ja hyvinvoinnille, joten nykyisten ilmastohaasteiden valossa on helppo nähdä, että huomion on kiinnityttävä yhä vahvemmin kestävään kehitykseen.
Johanna von Knorring
Johanna von Knorring on valtiovarainministeriön budjettineuvos. Ennen siirtymistään ministeriöön vuonna 2003 von Knorring työskenteli ekonomistina Standard & Poor’s MMS:n palveluksessa.