Valtion toteutunut bruttolainanotto vuonna 2018 oli 14,1 miljardia euroa, josta 10 miljardia euroa oli pitkäaikaista ja loput lyhytaikaista lainanottoa. Vuosittaisen bruttolainanoton tarpeen arvioidaan pysyvän tulevina vuosina noin 15–20 miljardissa eurossa.
Vuoden 2018 budjetoitu bruttolainanotto oli 16,3 miljardia euroa, josta 1,3 miljardia euroa oli nettolainanottoa. Vähentyneestä rahoitustarpeesta johtuen 14,1 miljardin euron bruttolainanotto riitti kuitenkin kattamaan valtion menot ja turvaamaan riittävän maksuvalmiuden. Toteutunut lainanotto on ollut budjetoitua pienempää vuodesta 2011 lähtien eli nettolainanotto on ollut budjettialijäämää pienempää, mikä on johtunut muun muassa siitä, että toteutuneet tulot ja menot ovat poikenneet budjetoiduista määristä. Myös muutokset kassan koossa sekä siirtomäärärahojen ajoitus ovat vaikuttaneet lainanottoon. Kyseiset erot näkyvät kunkin vuoden valtion tilinpäätöksessä. Vuonna 2018 valtionvelan kuoletukset olivat noin 15 miljardin euroa ja nettolainanoton määrä oli -0,9 miljardia euroa. Valtionvelka oli vuoden lopussa 105,0 miljardia euroa eli velkaa oli 0,8 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa.
Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuodelle 2019 nettolainanotto on 1,7 miljardia euroa. 13,4 miljardin euron kuoletusten kanssa vuoden bruttolainanoton määrä on 15,1 miljardia euroa. Valtiokonttorin tarkoituksena on laskea liikkeeseen uudet viiden ja kymmenen vuoden euromääräiset viitelainat varainhankintastrategian mukaisesti vuonna 2019.
Varainhankintastrategia
Suomen valtion varainhankinnan pääpaino on euromääräisissä viitelainoissa. Valtiokonttori käyttää syndikoitua liikkeeseenlaskutapaa uusien viitelainojen emittoinneissa. Valtio laskee vuosittain liikkeeseen kupongiltaan markkinakorkotasoa vastaavat viiden ja kymmenen vuoden lainat ja joka kolmas vuosi 15-vuotisen joukkovelkakirjan. Olemassa olevien viitelainojen kantoja voidaan myöhemmin kasvattaa huutokaupoissa. Lisäksi Valtiokonttori voi laskea liikkeeseen lainoja myös muissa valuutoissa kuin euroissa Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa. Tasoltaan nykyisen kokoinen varainhankinta mahdollistaa vuosittain kaksi uutta euromääräistä viitelainaa, 2–4 huutokauppaa ja yhden dollarimääräisen viitelainan. Lisäksi Valtiokonttori laskee liikkeeseen lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia.
Valtiokonttorin tavoitteena on säilyttää Suomen asema tunnustettuna ja luotettavana liikkeeseenlaskijana markkinoilla ja näin taata Suomen valtion rahoitusinstrumenttien kysyntä myös tulevaisuudessa.
Varainhankinnan operaatiot
Suomen valtio laski liikkeeseen kaksi uutta euromääräistä viitelainaa vuonna 2018. Uusien viitelainojen liikkeeseenlaskujen lisäksi valtio järjesti neljä viitelainojen huutokauppaa. Lyhytaikaista lainaa Valtiokonttori hankki laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia.
Valtio laski helmikuussa liikkeeseen uuden vuonna 2034 erääntyvän 15-vuotisen viitelainan, jonka koko liikkeeseenlaskussa oli kolme miljardia euroa. Tarjouskirjan koko oli 11,4 miljardia euroa, ja se sisälsi tarjouksia yli 120 sijoittajalta.
Elokuun lopulla Valtiokonttori laski liikkeeseen uuden kolmen miljardin euron 10-vuotisen viitelainan. Viitelainan kysyntä oli voimakasta: tarjouskirja kasvoi yli 13 miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia noin 120 sijoittajaa.
Huutokaupat
Vuoden aikana järjestettiin neljä euromääräisten viitelainojen huutokauppaa. Viitelainojen huutokaupoissa Valtiokonttori lainasi kaikkiaan noin 4 miljardia euroa.
Vuoden ensimmäisessä huutokaupassa huhtikuun lopulla Valtiokonttori myi 15.9.2027 erääntyvää viitelainaa. Huutokauppa kasvatti kyseisen viitelainan kantaa 1 001 miljoonalla eurolla 4 996 miljoonaan euroon. Huutokaupassa jätettiin tarjouksia 1,6-kertainen määrä suhteessa emittoituun lainamäärään.
Kesäkuun puolivälissä järjestetty toinen huutokauppa kasvatti helmikuussa liikkeeseen lasketun, 15.4.2034 erääntyvän viitelainan kantaa 3 986 miljoonaan euroon. Kolmannessa huutokaupassa lokakuussa Valtiokonttori laski liikkeeseen uutta 10-vuotista viitelainaa, joka erääntyy 15.9.2028. Viitelainan koko huutokaupan jälkeen oli 4 000 miljoonaa euroa.
Marraskuussa järjestetty vuoden viimeinen huutokauppa oli kahden lainan huutokauppa, jonka kohteena olivat 15.9.2023 erääntyvä viitelaina ja 15.4.2047 erääntyvä sarjaobligaatio. Huutokaupan määrä oli yhteensä 975 miljoonaa euroa. Huutokaupassa saatujen tarjousten suhteet emissiomääriin olivat 1,94 ja 1,17. Vuonna 2023 erääntyvän viitelainan kanta oli huutokaupan jälkeen 5 475 miljoonaa euroa ja vuonna 2047 erääntyvän lainan kanta 2 500 miljoonaa euroa.
Liikkeeseenlaskut eri valuutoissa
Suomen valtion varainhankintastrategian mukaan lainoja voidaan laskea liikkeeseen myös muissa valuutoissa kuin euroissa. Valuuttamääräinen varainhankinta täydentää euromääräistä lainanottoa ja laajentaa valtionvelan sijoittajapohjaa. Valtiokonttori seuraa mahdollisuuksia laskea lainoja liikkeeseen Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa myös vuoden 2019 aikana.
Lyhytaikainen lainanotto
Suomen valtiolla on aktiivinen velkasitoumusohjelma, joka muistuttaa eurooppalaisia yritystodistusohjelmia. Vuonna 2018 Valtiokonttori laski liikkeeseen velkasitoumuksia valtion maksuvalmiustarpeiden mukaisesti. Liikkeeseenlaskujen ajankohta riippui valtion maksuvalmiudesta ja jälleenrahoitustarpeesta; toisaalta velkasitoumuksia oli sijoittajien saatavilla joustavasti. Valtiokonttori laski velkasitoumuksia liikkeeseen sekä euroissa että Yhdysvaltain dollareissa. Vuonna 2019 Suomen valtio käynnistää euromääräisten velkasitoumusten liikkeeseenlaskut myös huutokaupoissa.
Maksuvalmiuslähtöisiä velkasitoumusten liikkeeseenlaskuja toteutettiin kuusi kertaa vuonna 2018: tammikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa. Velkasitoumusten keskimaturiteetti oli liikkeeseenlaskuhetkellä 4,7 kuukautta (5,5 kuukautta vuonna 2017). Pääosa liikkeeseen lasketuista velkasitoumuksista oli dollarimääräisiä. Dollarimääräisten velkasitoumusten bruttoliikkeeseenlaskut olivat 11,175 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 9,3 miljardia euroa). Euromääräisten velkasitoumusten vastaava luku oli 718 miljoonaa euroa. Dollarimääräisten velkasitoumusten kanta oli 4,575 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja euromääräisten 404 miljoonaa euroa vuoden lopussa.
Likviditeetinhallinta
Valtion likviditeettitilanne pysyi vuoden aikana vahvana. Valtion kassan koko perustuu nettomaksuvalmiusasemalle asetettuun rajaan sekä arvioon riittävästä maksuvalmiudesta.
Valtiokonttori on sijoittanut valtion kassavarat lyhyisiin maturiteetteihin. Luottoriskin välttämiseksi sijoitukset toteutetaan pääosin kolmikantareposopimusten muodossa.
Likviditeetinhallinta nojaa vahvasti kassaennustejärjestelmään. Kaikki valtion kirjanpitoyksiköt ennustavat seuraavan 12 kuukauden tulonsa ja menonsa Valtiokonttorin hallinnoimaan kassaennustejärjestelmään. Valtiokonttori käyttää näitä tietoja likviditeetinhallinnan päätösten pohjana.