Kestävästä kehityksestä on tullut valtioille yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen tavoite. Vuonna 2015 solmitut kansainväliset sopimukset, YK:n Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimus, ovat muokanneet myös pääomamarkkinoita merkittävästi. Pariisin ilmastosopimus ohjaa jo nyt rahoitusvirtoja vähähiilisiin ja ilmastonmuutosta torjuviin hankkeisiin.
Suomi on ottanut aktiivisen ja kansainvälisen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen tukemisessa. Kahdeksan eduskuntapuoluetta perusti kansallisen työryhmän marraskuussa 2018 hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaistua raporttinsa ilmastonmuutoksesta. Puolueet sopivat yhteisistä ilmastopoliittisista tavoitteista, joiden avulla Pariisiin ilmastosopimusta voidaan tulevina vuosina toteuttaa. Osana Suomen kansallista energia- ja ilmastostrategiaa vuodelle 2030 Suomen hallitus on myös esittänyt eduskunnalle lakia, joka kieltää hiilen käytön energian- ja lämmöntuotannossa 2020-luvun jälkeen.
Suomi on ensimmäisiä maita, joka on sisällyttänyt kestävän kehityksen valtion talousarvioon läpinäkyvyyttä edistääkseen. Valtioneuvosto on määritellyt selonteossaan kaksi painopistealuetta, joihin Agenda 2030 -ohjelman toimeenpanossa keskitytään: hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi sekä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi. Painopistealueet näkyvät valtion talousarviossa, jonka uusi analyysiosio auttaa tunnistamaan ja valvomaan kestävän kehityksen edistämiseen kohdistettuja määrärahoja.
Tarvitaanko kokonaisvaltaisempaa näkemystä?
Kestävän kehityksen teemat ovat vaikuttaneet myös pääomamarkkinoihin ja jopa valtioiden lainanoton strategioihin Agenda 2030 -ohjelman hyväksymisen jälkeen.
Yrityksille ja julkisen sektorin projektirahoittajille vihreistä joukkovelkakirjoista on tullut hyvä keino tukea kestävää kehitystä ja rahoittaa ilmaston tai ympäristön kannalta hyödyllisiä projekteja. Vihreiden joukkovelkakirjamarkkinoiden kasvu kertoo selkeää kieltä rahoitusinstrumentin menestyksestä projektirahoituksen modernina työkaluna.
Myös valtiolliset liikkeeseenlaskijat ovat arvioineet vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuun liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Loppupäätelmät eivät ole olleet yksiselitteisiä. Jotkut liikkeeseenlaskijat ovat laskeneet menestyksekkäästi liikkeeseen vihreän lainan ja liittäneet sen onnistuneesti osaksi viitelainakäyräänsä. Toiset, Suomi mukaan lukien, näkevät myös haasteita siinä, miten korvamerkitty projektirahoitus voidaan erottaa valtion yleiskatteellisesta budjettirahoituksesta. Erityisesti pienemmillä valtioilla on ollut paineita keskittää liikkeeseenlaskujansa normaaleihin viitelainoihin, jotta ne voivat ylläpitää riittävää jälkimarkkinalikviditeettiä. Myös Suomessa vihreän joukkolainaohjelman käynnistäminen viitelainaohjelman rinnalle ei ainakaan helpottaisi valtion perinteisten viitelainojen likviditeettitilannetta.
Valtioiden liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ja vihreät joukkovelkakirjat on suunniteltu palvelemaan hyvin erilaisia lainanoton tarpeita. Vihreillä joukkovelkakirjoilla rahoitetaan yksittäisiä investointeja ja projekteja, kun taas valtioiden budjettirahoituksen turvaavat viitelainat edustavat kokonaisvaltaisemmin valtioiden yhteiskuntapoliittisia tavoitteita ja niiden toimeenpanoa. Voidaankin ajatella, että valtion yleinen sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen määrittää myös sen liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen vastuullisen tai jopa vihreän luonteen.
Valtiokonttorin näkemyksen mukaan valtiollisia liikkeeseenlaskijoita tulisikin jatkossa tarkastella myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Sekä vastuulliset sijoittajat että liikkeeseenlaskijat hyötyisivät siitä, että yksittäisen liikkeeseenlaskijan maariskin arvioinnissa otettaisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvat ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan ESG-kriteerit (Environmental, Social, Governance) huomioon.
Perinteisten luottoluokitusten ja ESG-analyysien yhdentymistä on jo havaittavissa. Vastuulliset institutionaaliset sijoittajat ottavat sijoituspäätöksissään jo huomioon ESG-kriteeristön. Luottoluokituslaitokset ovat kehittämässä uusia ESG-näkökulmaan perustuvia analyysipalveluita vastuullisten sijoittajien tarpeisiin. Näin ESG-integrointi ohjaa valtioiden harjoittamaa politiikkaa kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen suuntaan. Vastaavasti valtiollisten liikkeeseenlaskijoiden tulee entistä aktiivisemmin tuottaa sijoittajille jäsentynyttä tietoa niistä kestävän kehityksen tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla valtio edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta. Tähän myös Suomen valtio liikkeeseenlaskijana on sitoutunut.
Valtion varainhankinta vuonna 2019
Valtiokonttorin päätehtävä on valtion lainanoton ja maksuvalmiuden varmistaminen. Suomen valtio laski vuonna 2018 liikkeeseen 14,1 miljardin euron edestä lainaa. Nettolainanotto oli -0,9 miljardia euroa eli käytännössä valtio lyhensi velkaansa. Vuonna 2019 varainhankinta noudattelee vuoden 2018 suuntaviivoja ja bruttolainanoton ennakoidaan olevan 15,1 miljardia euroa.
Uskomme, että valtion vakaat luottoluokitusnäkymät ja kestävän kehityksen aktiivinen edistäminen tekevät Suomen valtion viitelainoista jatkossakin kiinnostavan sijoituskohteen ja palvelevat hyvin myös vastuullisten sijoittajien tarpeita.
TEPPO KOIVISTO
Teppo Koivisto on Valtiokonttorin Rahoitus-toimialan toimialajohtaja. Koivisto vastaa valtion velanhallinnasta, johon kuuluu lainanotto, likviditeetinhallinta, sijoittajasuhteet ja valtionvelan korkoriskiposition hallinta.